Ihanainen sisareni haaveili vuosia karvattomasta koirasta, jota voisi sitä pukea villapaitoihin sekä kaikkeen muuhun ihanaan. Lopulta kotiin kuitenkin muutti noin kolme vuotta sitten schapendoes, jolta ei karvaa puutu. Lupasin neuloa koiruudelle villapaidan ja löydettyäni vanhoista lehdistä mieleisen mallin aloin hommiin. Kamalan vaikea arvioida, minkä koikoisella ohjeella saisi tälle yksilölle sopivan paidan. Ja metsäänhän se arvaus meni, minkä seurauksena ensimmäinen neule jäi omalle kirpulleni (joskaan sitä ei tule pidettyä). Uusi yritys hitusen isommalla silmukkamäärällä ja lopputuloksena juuri sopivan kokoinen neule :)
 |
| Tässä tämä hitusen pienempi neiti puettuna neuleeseensa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti